keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Artisokka nauttii helteistä

Tammikuussa hyvissä ajoin aloitin artisokkien esikasvatuksen. Siemenet itivät hyvin ja hetkessä meillä oli lähes 40 artisokan tainta. Sitten alkoi suorastaan kiduttavan pitkä, piinallinen ja hidas esikasvatusvaihe. Ajattelin väliin, että tästä ei tule ikinä mitään. Vihdoinkin toukokuun lopussa taimet olivat sen verran reippaita, että uskalsin istuttaa ne potageriin. Kasvutahti oli yhtäläisen hidas ulkosallakin. Moni oli sitä mieltä, että tänä vuonna artisokat eivät ehdi kukkimaan. Mutta kuinkas sitten kävikään. Iski armottomat helteet ja artisokat unohtuivat omiin oloihinsa.

Tänä aamuna otin itseäni pitkästä aikaa niskasta kiinni ja menin kitkemään potageria ja mitäs sieltä löytyikään. Muutama artisokka oli ehtinyt kasvattaa itselleen mojovan kukkanupun. Vauh =) Nämä taitavat sittenkin ehtiä kukkaan vielä tänä vuonna. Artisokka on muuten monivuotinen ja saattaa säilyä vuodesta toiseen hyvällä talvisuojauksella. Löysin The English Garden lehdestä oivan talvisuojausmenetelmän ja esittelen sen varmasti kun sen aika saapuu =) Mutta nyt vielä ihastellaan kaikkia puutarhan antimia ja odotellaan sateita. Meillä on nimittäin ollut kohta kuukauden kuumaa ja kuivaa, ei tietoakaan sateesta. Mutta siitä huolimatta aamukastetta kylläkin löytyy =) Näissä kuvissa artisokat kylpevät aamukasteessa =)




tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kasviluetteloa päivittämässä

Lähdin aamutuimaan puutarhaan kameran ja muistilistan kanssa. Päätin näet vihdoin päivittää kasviluettelomme puuttuvia kuvia. Kasviluettelo alkaa pikkuhiljaa olemaan hyvässä kunnossa, enää muutama päivitys ja tämän vuoden kylvöstaimien lisäykset ja luettelo on perennojen osalta kunnossa. Köynnösten, pensaiden, puiden ja marjapehkojen taltiointi onkin sitten seuraavaksi vuorossa. Samalla kun kuvasin puuttuvia kuvia poimin vanhaan liemikulhoon tämän hetken kukkijoiden kirjoa. Tältä siis potagerissa näyttää. Rakastan kukissa jotenkin tuollaisia pehmeitä sävyjä, etenkin hitusen violettiin taittuvia sinertäviä ja punertavia ja niiden sekaan ripaus haileaa keltaista =)

Tästä pääset kurkistamaan Hernepensaskujanteen kasviluetteloa

Perennoiden nimiluettelo on lähes täydellinen, mutta yksi kummajainen, orpo ja nimetön Asteri asustaa potagerissa. Mahtaakohan kukaan tunnistaa hänen kauneuttaan. Tämä kukki heinäkuun 7. päivän tienoolla, eli ei taida olla syysastereita. Googlettamalla jotkin alppiasterit muistuttivat tätä, mutta ei harmavinta haisuakaan kuka hän mahtaa olla? Tämä on melko matala kasvuinen, korkeutta ehkä 35-45 cm ja kukat kuitenkin kohtalaisen reilun kokoiset ehkäpä noin 5cm halkaisijaltaan. Tuossa asteri kasvaa jättipoimulehden vierellä niin saa vähän tuosta koosta käsitystä. No hän ainakin edustaa potagerin pääsävyä - lilaa ja toimii erinomaisesti jättipoimulehtien kaverina. 



sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Iggy Pop ja hitaasti lipuva sunnuntai


Aamun varhaisissa tunneissa piilee jokin erikoinen taika, suloisuus, viileyden tuoma huuma. Vielä jaksaa maan kosteus muuttua tuhansiksi ja miljooniksi mikroskooppisiksi vesihelmiksi värjäten puutarhan hentoon harmahtavaan. Vielä sormustinkukka jaksaa avata viimeisiä nuppujaan ja liljojen viettelevä tuoksu levittäytyy ympäriinsä. Kesä on helteistä huolimatta selvästikin taittunut ja ilmassa voi aavistaa syksyn saapumisen. Äänet ja tuoksuvat kertovat omaa tarinaansa ja tunnelma on rauhaisan odottava. Päivänpaisteen tuoma lämpö saa vaipumaan unen ja valvetilan välimaastoon ja aika lipuu ilman, että saa mitään aikaiseksi.

Levylautasella pyörii Iggy Popin jumalainen tulkinta ranskalaisen runoilijan Georges Brassensin runosta Les passantes. Laulu lipuu yhtä verkkaiseen kuin helteentuomat päivät ja tunnelma on vangitsevaa. Suosittelen =)



torstai 24. heinäkuuta 2014

Vilvoittavaa aamukastetta ja lukuisia timantteja

Polttavan kuumat kelit ovat saaneet tahdin hidastumaan. Väliin tuntuu, että aika menisi kuin hidastetussa elokuvassa. Kyllä täytyy sanoa, että nautin eniten hurjasta härdellistä, reilusta ja reippaasta tekemisen meiningistä, itsensä rättipuhkipoikki väsyttämisestä puutarhahommista. Suorastaan kaipaan kylmiä kelejä ja puuhakkuutta. Päivät ovat nyt lipuneet lähinnä lueskelun merkeissä. Tilasin nimittäin antikvariaatista CHR. Ranckin Puutarhataiteen historian vuodelta 1922. Vanhan tekstin lukeminen on väliin virkistävää ja tuo toisenlaista perspektiiviä lukunautintoon. Jotenkin tuo puutarhataiteen historia on ruvennut enemmän ja enemmän kiinnostamaan ja tarinat noiden ihmeellisten puutarhaluomusten takana.

No sillä välin kun odotellaan kelien vilvoittuvan on mukavaa tutkailla aamukasteen vilpoisensävyisiä kuvia ja vilvoittaa mieltä. Tyräkit lukeutuvat puutarhan ehdottomiin suosikkeihini. Rantatyräkissä on komeat vihreät pallukat ja kastehelmet asettuvat aina niin kauniisti tyräkin lehdille =)

Hämähäkit ovat harrastaneet vuoristokiipeilyä ritareiden kukkavanoilla. Niiden ohuen ohuet seitit ovat pyydystäneet pieniä helmiä ja kasteen synnyttämiä timantteja. Varhaisen aamun tunteina voisi vain istua potagerin käytävillä ihastelemassa näitä helminauhoja.


Kultatyräkin lehtien reunat keräävät kasteen pikkuisiksi kastenypyiksi ja jostain lehvästöjen lomasta pilkistää yksinäinen kehäkukka.


Luppion kukat muodostavat jättimäisen seittipikarin ja aurinko alkaa pikkuhiljaa nousemaan. Sitä ennen voi vielä hetken ihastella särkyneiden sydänten viimeisiä kukintoja. Kyllä aamut osaavat sitten olla ihania =)



lauantai 19. heinäkuuta 2014

Katu kuuma kaupungin =)

Polttaa kesäkadun päivä =) Dannyn vanha hitti soi korvissa mukavan päivän jälkeen. Aamusta tehtiin pienoinen retki Helsingin kuumille kaduille. Luvassa oli nuorimmaisen vaatejuttuja, ihania vilvoittavia tuulenvireitä Espan puistossa, suussasulavia leivoksia Fazercafeessa, tulista kuumuutta tuomiokirkon edustalla ja vilvoittavaa ilmastointia Akateemisen kirjahyllyjen välissä.

Jokunen viikko sitten päätin vihdoin tilata ihanaisen Trädgårdslivin meille. Ensimmäinen numero tipahtaa postiluutikkoon heinäkuun lopulla, mutta sitä ennen piti käydä hankkimassa tuo kesänumero, jonka yhtenä juttuna on ihanainen Barnsleyn Potager =) Suurta potagerrakkautta siis ilmassa =)

Kotimatkalla mutkiteltiin rauhaisia maalaisteitä ja poikettiin Firkariin avatussa Backersin myymälässä hommaamassa hitusen sämpylöitä ja tarttuipahan matkaan yksi ranskanleipäkin. Kotosalla piti ensitöikseen tehdä herkkuleivät ja laittaa ikkunat auki, jotta pienoinen tuulenvire vilvoittaisi lehdenlukuhetkeä.



perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kukkarakkautta =)

Sateet ja lähes trooppinen ilma lisäävät kasvun ja vehreyden vauhtia. Kesäkuussa leikattu pensasaita on saanut uutta kasvua, istutukset ovat lähteneet hyvin alkuun ja 73 pikkuista ritarinkannusta on päässyt potagerin mehevään multaan vankistumaan. Potagerissa kaikki on odottavaa, ensi kesän uutta loistoa odottavaa. Sillä ensi kesänä siellä on sellaista ritareiden loistoa, että sitä ei voi kuin hengitystä pidätellen odottaa =)

Puutarhamme ainokaisia alkuperäiskasveja on tuo oranssinen päivänlilja. Vuosien saatossa sitä on jaettu talon seinustoja kiertämään ja sittemmin myös potagerin puolelle. Vanha päivänlilja on kiitollinen kesänkukkija ja sen lämmin ja syvä oranssin sävy toimii erityisen hyvin yhteen laventeliin vivahtavien ritarinkannusten kanssa.

Reippaat sateet ovat kaataneet ritareita pitkin pituuttaan ja osa lepuuttelee häikäisevän kauniita kukkavanojaan tyräkkien syleilyssä. Muutamat myöhässä kukkivat särkyneet sydämet ovat puolestaan kietoutuneet sateelta säästyneiden ritarien kaulalle tai vielä nuppujaan kasvattavien liljojen nupputerttuihin.


Tämän kesän uusin tuttavuus on ihanainen nepalin hankikki. Innostuin nepalinhanhikeista taannoin, jo vuosia sitten.  2011 ilmestyneessä Trädgårdsliv lehdessä olleessa artikkelissa oli esittelyssä nämä ihanuudet ja voi se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Vasta tänä keväänä löysin taimia lähitaimistolta ja nyt ensimmäiset kukat ovat avautuneet ja voi ihanuutta. Ensi talvena tilaan varmasti näiden siemeniä ja potagerin alalaitaan tulee oikein kokoelma erilaisia nepalin hanhikkeja =) Aurinkoista ja nautinnollista viikonvaihdetta Teille kaikille =)



torstai 17. heinäkuuta 2014

Kultakuoriaiset herkuttelemassa =)

Kultakuoriaiset (Cetonia aurata) ovat saapuneet. Tämä toistuu jokaisena vuotena, täsmälleen samalla tavalla. Kun keltakukkainen ängelmä (Thalictrum speciosissimun) avaa ensimmäiset kukkasensa show voi alkaa. Kultakuoriaiset saapuvat joukoittain herkuttelemaan kukkien hurmaavalla siitepölyllä ja höyhenmäisillä terälehdillä. Njamskis =) Välillä yhteen kukkaan mahtuu kaksi kultakuoriaista yhtäaikaa herkuttelemaan.


Ängelmän kukat taitavat tarjota jotain erityistä herkkua. Tämä taitaa kuulua kukkabaarien aateliin, sen verran ruuhkaa kukilla näyttää olevan.

Ja jälleen kultakuoriainen saapumassa herkkupöytään. Hei siellähän on jo toinenkin herkuttelemassa.

Ja kolmas =)


maanantai 14. heinäkuuta 2014

Etelänmunkin loisteessa

Päivä on alkanut perusaskareissa, ei liion yltiöpäisiä suunnitelmia vaan perus ylläpitoa. Pikkuisen potagerin kitkentää näin sateen jälkeen ja tietysti vähän ihasteluakin =) Työvaatteiden parsintaa ja muita sen semmoisia kotitöitä. 

Kitkiessä törmää usein pikkiriikkisiin ihanuuksiin. Etelänmunkki eli Jasione laevis `Blaulicht`on yksi potagerin tällainen pikkuihanuus. Se kuuluu ehdottomasti samaan sarjaan ihanaisen sinikatanan kanssa. Mutta tänä vuonna emme saa nauttia sinikatanan loisteesta niin otetaan pieni annos laventelinsineä kera valkeiden pikkupilkkujen. Etelänmunkki on pieni ja melko vaatimaton perenna. Se kasvattaa pienen vihreän mätäksen ja siitä nousevia kukkavanoja. Koko kasvi on noin 20-40cm korkea. Kukkapallot ovat halkaisijaltaan arviolta noin 4cm. Laventelinsinisissä suipoissa kukkien terälehdissä on päässä pikkiriikkiset valkoiset pallot. Tässä siis päivän annos sinisyyttä =) Mitä pikkuihanuuksia omassa puutarhassasi on?




sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Mopo keulii muototarhassa =)

Unelmista on tulossa selvästikin totta. Pikkuhiljaa ne ovat saamassa muodon, piirtymässä selkeämmin esiin ja yksityiskohdat ovat löytämässä paikkansa.

Kotosalla työpöydän laatikossa on aina jemmassa A3 kokoinen vihko millimetripaperia, juurikin näitä päiviä varten. Päiviä, jolloin inspiraation vimma iskee ja pitää alkaa hahmottelemaan uusia alueita tai ideoita. Millimetripaperille piirtäminen on ihanan hidasta, viipyilevää, tarkkaa ja yltiöpäistä keskittymistä vaativaa. Ennen kuin syöksyy suin päin millimetripaperin kimppuun on tehtävä tarkat mittaukset uusilla alueilla ja vedettävä mittalangat.

Eilen vedimme siis mittalangat tuonne valloitettavalle peltoalueelle. Alue jakautuu 7m välein mittalangoin. Tämä kummallinen jako johtuu sähkötolpasta, joka on ja pysyy alueella. Mittalangat tarkistettiin kolmeen kertaan ja siirrettiin siten, että kunkin langan välimatka on tarkalleen tämä seitsemän metriä. Sitten näiden akseliaalisten mittalankojen avulla mitattiin alueen reunat paikoilleen. Tämän jälkeen vielä tarkat mitat ylös muistiinpanopaperille ja mars millimetripaperin ääreen =)

Eilen siis aloitimme uuden muototarhan mittatarkan luonnostelun. Millimetripaperille voi tehdä suunnitelman suoraan mittakaavaan ja luonnosta on helppo käyttää apuna perustustöissä. Luonnoksessa yksi pikkuruutu on 10cm mittainen luonnossa ja nuo suuremmat ruudut ovat siten 1mx1m kokoisia luonnossa.

Ensin aloitin sijoittamalla laattakäytävät paikoilleen. Sitten syntyivät espalier ja parterri alueet. lopuksi paikkansa löysivät aluetta kietävä pensasaita sekä patsasalueet. Väliin piti googlettaa maailman muototarhoja, tutkia Antero Sinisalon Puutarhataiteen historiaa ja väliin piipahtaa ulkosalla silmäilemässä uutta aluetta. Nyt muototarhan luonnos on kutakuinkin siinä vaiheessa, että perustustyöt voisi aloittaa kunhan kerkiää. Ja tästä taitaakin sitten tulla monen, monen vuoden urakka, muototarha on noin 570m² kokoinen.



lauantai 12. heinäkuuta 2014

Muototarhan siimeksessä

Ritarinkannukset ovat pulskistuneet niin potagerissa kuin pikkutaimet Viktoriuksessakin. Pikkutaimet ovat kohta niin vankkoja, että niitä pääsee istuttamaan ulkosalle. Siinä missä pikkutaimet ovat vankistuneet niin uudet suunnitelmat ovat valloittaneet jälleen mielen. Levylautasella on soinut renessanssiajan luuttumusiikkia ja väliin on trimmeri laulanut laulamistaan.

Nyt ollaan askeleen lähempänä uuden lehden kääntämistä. Koko uusi alue on nyt täysin trimmeröity, maaston muodot piirtyvät ja aluetta on helppo mittaila, tuumailla, vetää mittalankoja ja viedä suunnitelmaa eteenpäin.


Kun potagerista noustaan välitilan kautta yläpihan puolelle. Vanhojen omenapuiden katveesta ja kanitarhan kupeesta alkaa tällainen peltoaukeama, jonka loppupäässä häämöttää luumulehto sekä vanha sauna. Tässä kuvan aivan vasemmassa reunassa voi nähdä kolme pientä luumupuuta, joiden vierestä sitten tulevaisuudessa lähtee pitkä käytävä tuonne luumulehtoon ja saunalle. Tässä reunassa muototarha päättyy heinäpeltoon.

Tämä kuva on vastaavasti saunalta talolle päin kuvattuna.

Ja jotain tämäntyyppistä olisi haaveissa tuohon luumukujan käytävään. Käytävä voisi toimia eräänlaisena huoltokäytävänä myös. Tämän käytävän ja ja pihamaalla olevan lähes 4m korkean hernepensasaidan väliin tulisi sitten suojaisaan lämpöön se muototarha. Tämä kuva on vuoden 2008 The English Garden lehdestä, jossa on ollut juttua Dundonnellsin restauroidusta puutarhasta. Käytävän ja pellon välissä voisi olla luumupuiden rivistö ja tuolla puiden lomassa jotain mätästävää mataalaa kasvia ja takimmaisena huojumassa ehkäpä jättipoimulehtien ja ritarinkannusten muodostama rivistö. Tämä suunnitelma on vasta alkuideanana, eikä tästä ole vielä ehditty tekemään sen kummempia mittauksia saati luonnoksia, joten ajatus lähtee tästä varmaan itämään.

Muototarhasta ajatus on sensijaan hitusen pidemmällä. Kaivoin naftaliinista vanhan ideakuvan, joka on Roy Strongin kirjasta Greating small gardens. kirjan nimi ei niinkään meidän puutarhurointiin taida viitata, mutta tämä on aivan ensimmäinen puutarhakirja, jonka olen joskun hankkinut. Erityisen inspiroiva ja monipuolinen kirja.

Muototarhasta on olemassa myös jo karkea, käsinpiirretty luonnos. Siinä on hahmoteltu aavistuksen verran tulevaa rakennetta ja espalierkujaa. Nyt meillä on vuorossa alueen tarkka mittaaminen ja luonnostelu. Meillä on tapana tehdä uusien alueiden luonnokset mittakaavassa ja hahmotella ensin miten asiat loksahtavat paikoilleen. Mittakaava luonnos toimii sitten eräänlaisena työohjeena ulkosalla mm. mittalankojen vetämisessä.

Uuteen muototarhaan on aikomuksena valaa laattakäytävä ja haaveena olisi myös kohopenkit, joissa olisi kehystettynä mm. iiriksiä massoittain. Jotain aavistuksen tuon tyyppistä kun tuossa valokuvassa. Hidasta perin hidasta mutta kutkuttavaa. Katsotaan päästäänkö vielä tänävuonnakaan kunnolla alkuun tämän hankkeen kanssa. Ehkä edes pikkuisen =) Nyt lisää renessanssi musiikkia ja unelmien ja ideoiden vapaata pudotusta - ahh mikä voisikaan olla parempaa näin lämpimänä lauantai aamuna =)