Tomaatit mielessä=)

Tänään olen matkannut tomaattien ihmeelliseen maailmaan. Tai no tähän maailmaan olen tehnyt matkaa jo reilut kolmekymmentä vuotta. Nimittäin lapsuudessani olen kylvänyt, kasvattanut ja poiminut tomaatteja kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja, sillä meillä oli kolme kasvihuonetta ja lähes 1000m² kasvihuonetomaatteja ja kurkkuja. Joten mikään ei ole parempaa kuin tomaatin varkaiden nyppiminen ja tomaatin tuoksu. Siinä missä muut lapset opettelivat solmimaan kengännauhoja minä opettelin solmimaan vetosolmuja tomaattien tueksi.

Mutta mikään perustomaattien kasvatus ei niinkään enää innosta vaan pikemminkin ihanat erikoisuudet. Teija Tuiskun ja Heidi Haapalahden Makutarhuri kirja on oiva apu kun haluaa tutustua puutarhan makuelämyksiin. Tämän kirjan innoittamana hankin osan tämän vuoden siemenistä. Makuiloittelun lisäksi kirja tarjoaa ihanaa silmäruokaa ja tietysti mukaansatempaavia makumatkoja.

Toinen kiinnostava ooppus on suoraan 80-luvulta. Viljelemme kasvihuoneessa kirja avaa tomaatin kasvattamisen ja viljelyn saloja useamman aukeaman yksityiskohtaisilla ohjeillaan. Kirja antaa vinkkejä niin lämpö- kuin muihinkin kasvuolosuhteisiin. Lisäksi tässä on hyvät vinkit siihen, miten välttyä esim. mustalaholta ja halkeilevilta tomaateilta.

Sitten on vielä iki-ihana Keittiöpuutarha, jossa Kati Jukarainen, Maria Kesänen ja Hanna Sumari kertovat miten hankkia kasvihuoneesta mahtisato, kertovat miten varkaat poistetaan ja muutoinkin antavat kullan arvoisia vinkkejä tomaattien kasvattamiseen. Mutta miten hoidan tomaattien kylvöpuuhat, ilman multaa onkin jo toinen tarina ja sen löydät Hernepensaselämää - blogista. Ja tämä kylvövinkki on kyllä ihan päälikkö, vaikka itse sanonkin ;)

Morsiusneitoja ja kevään valoa =)

Kevät on aivan ovella, vaikka ulkona tuiskuttaa jo toista päivää. Tiedän sen siitä, että ilmassa voi haistaa kevään tulon, valo on muuttunut kevään valoksi ja äänet keväisiksi. Ei ole kuin ajan kysymys kun meillä jo kukkii sinivuokot metsikön siimeksessä ja sininen skillameri läikehtii auringossa =)

Viherpajasta hankitut perunanarskut ovat aloittaneet kukintansa. Huumaava, makeat tuoksu leijuu niiden ympärillä ja kerrottujen kukkien keskellä hehkuu ripaus kullankeltaista aivan kuin kevään aurinko.

Lasikuupan suojissa on isompi rypäs samoja morsiusneitoja, mutta nämä ovat hidastelevaa ja viivytteleviä. Taitaa kaunistautuminen ottaa oman aikansa, sillä nämä ovat olleet jo pari viikkoa sisällä.

Kermanvalkeat morsiuskruunut ovat selvä kevään merkki 

Jotenkin näiden kylttikin näyttää niin energiseltä ja keväiseltä. Tällaisilla fiiliksillä tänään =)

52 latva-artisokan tainta ja yksi gloksinia =)

Talven lepokausi on autuaasti takana. Ihana gloksinia on lopettanut talvileponsa ja terhakat alut puskevat ruukusta hämmästyttävällä nopeudella. En olisi kyllä tätä uskonut todeksi, sillä gloksiniat kuihtuivat ja kuivettuivat omia olojaan syksyllä. Tiesin toki, että ne vaativat oman lepokautensa. Mutta yllätys oli silti melkoinen kun reilu viikko sitten kuivuneesta mullasta pilkotti pieni vihertävä lehden alku. Minusta taitaa sittenkin kasvaa viherpeukalo ;)

Talon eteläisillä ikkunoilla on ruuhkaa ja suurin osa kaktuksista on saanut muuttaa vanhalle tuolille, jotta valoa janoavilla latva-artisokan taimilla olisi tilaa varttua lähempänä auringon valoa.

Latva-artisokan taimia on 52 kappaletta. Pikkuhiljaa olen aloittanut taimien lannoittamisen. Nyt olen koulinut kaikki taimet kahteen kertaan ja pikkuhiljaa vankempi kasvurypäys voi siis alkaa. Latvikset nauttivat reilusta kastelusta ja lannoittamisesta. Tuskin maltan odottaa millaisia ihanuuksia näistä kehittyy, sillä tänä vuonna kasvussa on kolmea eri lajiketta.

Bloggaajien talvitapaaminen

Hiihtoloma ei voinut alkaa paremmissa merkeissä. Oravan kesäpesän Kati oli järjestänyt mitä ihanimman talvi kohtaamisen meille puutarhanälkäisille bloggareille. Lauantaina tavattiin Kaisaniemen 1889 valmistuneessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Siinä missä rakastan puutarhurointia rakastan myös arkkitehtuuria. Kaisaniemen upeaakin upeampi kasvimuseo ja alkuperäinen kasvihuone ovat arkkitehti Gustaf Nyströmin käsialaa. 

Koko Helsingin kasvitieteellinen puutarha on alkujaan professori Elias Tillandzin idea. Alkujaan kasvitieteellinen sijaitsi Turussa ja sittemmin Turun palon myötä kasvitieteellinen muutti Helsinkiin. Tärkeimmät kasvit tuotiin uusiin kasvihuoneisiin hevosten rattailla. Toisen maailmansodan pommituksissa kolme alueelle tiputettua pommia rikkoivat kaikki kasvihuoneiden lasit ja samassa rytäkässä talvipakkaset tappoivat kaikki kasvit lukuunottamatta yhtä sypressiä. Nyt aluetta on kunnostettu ja alueella oleva muotopuutarha on kokenut melkoisen kasvojen kohotuksen, joten ei auta kuin kesää odotella innolla. 

Upea kasvimuseo seisoo ylväänä puistikon mäellä. Harmillista, että kasvimuseo ei ole avoinna yleisölle, sillä siellä on peräti 3 300 000 kasvinäytettä - vauh!

Vuosien varrella tutuisi tulleet ihanaiset Cheri ja Molley tarkastelivat innolla kasvikylttejä =) Mikään ei ole parempaa kuin puutarhaystävät =)

Kaisaniemessä on runsaasti suuresti ihannoimaani rappioromantiikkaa =) Ihanasti patinoituneet seinät, runsaat kasvit ja siellä täällä näkyvät työkalut muodostavat kiinnostavia kokonaisuuksia.

Suuri palmusali oli vähintäänkin ihastuttava kaikkine yksityiskohtineen ja runsaine kasvineen.

Eri huoneissa ilmankosteus on erilainen.

Keltaisin nimikyltein varustellut kasvit olivat olivat hyötykasveja. Jättimäinen agave lukeutui näihin ja näytti varsin ylväältä.

Pääkallomerkit loivat hauskan särmikästä tunnelmaa kasvirunsauden keskelle. 

Parin tunnin rauhaisan kiertelyn jälkeen olikin aika lähteä yhdessä syömään kiinalaisia herkkuja ja suunnata kokka kohti seuraavaa kohdetta, Vantaan Viherpajaa.

Aina yhtä ihana Viherpaja oli näin talvellakin pullollaan toinen toistaan ihanampia viherkasveja. Monet monituiset maijat olivat vallanneet kasvihuoneet. Niistä tulee niin 80-luku mieleen. Viherpajan kuitenkin paras ihanuus ovat jättisuuret viherkasvit, suuret rahapuut, palmut ja kaikki ihanuudet. Bloggaajatapaaminen oli todella virkistävää näin talven keskellä. Hernepensaselämää - blogista pääset kurkistamaan ketkä kaikki bloggaajat olivat mukana tapaamisessa ja mikä on parasta puutarhabloggaajien kohtaamisessa =)

Messuilla Turussa ja Tukholmassa =)

Viimeinen viikko on ollut melkoista hurlumheitä. Ensin Tukholman huonekalumessut ja järisyttävää viherinspiroitumista ja heti perään Turun Rakenna & sisusta messut.

Turussa viherintoilu näkyi mm. Ikean mustina yrttiamppeleina, yrttihyllyinä ja yrttiseininä. Teemana oli viljelyä sisätiloissa ja jokainen voi kasvattaa syötävänsä =) Mustavalkoisuus yhdistettynä elinvoimaiseen vihreään ja hentoihin luonnonsävyihin on suorastaan toimiva yhdistelmä ja se myös näkyi messuilla =)

Kauppilan puutarha eli nykyinen Flör luotti samaan väriteemaan. Musta korostaa niin kauniisti kasvien vihreyttä, ruukkujen materiaaleja ja muotoja. Ihania luonnonkoreja oli siellä täällä havukasvien, yrttien ja muiden vihreiden kera. Luonnonkori rivistöjä rikkoi ihanan pullukat lasimaljakot ja eukalyptyksen harmaus =)

Kolmas kerta toden sanoo - eikös se niin mennyt? Kukkakauppa Broncon osastolla valkeus ja vihreys olivat pääosassa ja mustaa löytyi lähinnä rakenteista ja muutamista ruukuista. Luonnonkorit olivat vaihtuneet paperipussukoihin. Mutta niin keväistä - ahh niin keväistä =)

Mutta miltä sitten näytti Tukholmassa? Viherkasveja oli melkein jokaisella osastolla, teemat ja värisävyt vaihtelivat. Mutta näistä lisää Hernepensaselämää - blogissa =)

Unelma keväästä ja viirinauhoista =)

Se tuntuu olevan se aika vuodesta kun ei meinaa pysyä nahoissaan. Kevät on niin lähellä mutta niin kaukana. Ja viheliäinen pakkanen pauhaa nurkissa. Ei auttanut muu kuin kaivaa vanhat kangaskätköt esiin ja tehtailla viirinauhoja kevääseen.

Vanhat viirinauhat ovat kolmessa vuodessa menettäneet melkoisesti väriään. Aion ensitöikseni pestä keväällä kasvarin katon ja samalla ripustaa uudet viirinauhat paikoilleen. Joten kevät täältä tullaan!

Hernepensaselämää - blogista pääset katsomaan miltä uudet viirinauhat näyttävät =)

Jos potagerin haluat suunnitella nyt?

Nyt on aivan paras aika kaivaa suunnitteluvälineet esiin ja aloittaa uusien puutarhajuttujen suunnittelu. Viimeisen viikon olen iltaisin hahmotellut uusia potagermalleja (Hernepensaselämää - blogista löytyy seitsemän uutta potagermallia) ja samalla palauttanut mieliin, mistä oma potagerinnostus on saanut alkunsa.

Kaivoin kirjahyllystä puutarhainnostukseni merkittävimmän teoksen, vuonna 1997 alennusmyynnistä hankkimani Greating small gardens -kirjan. Tässä kirjassa kohtasin ensi kertaa potagerin ja siitä se unelma sitten lähti liikkeelle. Vasta 11 vuotta myöhemmin unelma sitten kävi toten. Siinä välissä ehdin perin pohjin sukeltaa historiallisten puutarhojen ja potagerin maailmaan. Nyt tuo unelmien potager on pikkuhiljaa muotoutumassa valmiiksi ja ihan fiilistely mielessä suunnittelin uusia potagereja.

Moni teistä onkin aina silloin tällöin lukenut nuoruuden haaveestani toimia maanmittausinsinöörinä, niin kaipa purin taas vaihteeksi näitä mittaamishaaveitani ;) Mutta uusi kipinä siinä fiilistelyn lomassa tietysti syttyi, joten saas nähdä vaikka meille syntyisi pikkiriikkinen minipotager tuon jättiläisen kaveriksi. Käy siis kurkistamassa millaisia potagermalleja syntyi kun potagerfriikki pääsi piirtelemään ;) Tästä pääset Hernepensaselämää - blogiin.